Category: Uutiset

Seuraa Nahkatakkinen tyttö -musikaalin edistymistä blogissa!

Seuraa Nahkatakkinen tyttö -musikaalin edistymistä blogissa!

Lappeenrannan lukioteatterin Nahkatakkinen tyttö -musikaalin harjoitukset ovat käynnistyneet. Pari ensimmäistä kokoontumista on jo suoritettu, ja roolijaot ovat selvillä. Minäkin olen mukana näytelmässä yli 60 muun kanssa ja esitän jonkinlaista toistaiseksi nimetöntä hahmoa, joka magneetin lailla hännystelee Dingo-nimisen veikkosen ympärillä.

Sinä voit seurata projektin edistymistä Nahkatakkinen tyttö -blogista, jonne ilmestyy tekstejä paitsi minulta myös laaja-alaisesti muilta työryhmän jäseniltä. Ensimmäinen teksti julkaistiin eilen ja ulkoasu tulee elämään vielä jonkin aikaa.

Kirjoitusten lisäksi sivustolta löytyy myös lippukauppa. Lipunmyyntirattaat ovat nitkahtaneet napakasti liikkeelle, ja siksi kehotan sinuakin hankkimaan liput piakkoin.

Advertisements
Lappeenrannan lukioteatteri ja kaupunginteatteri yhdistävät voimansa ensi kevään produktiossa

Lappeenrannan lukioteatteri ja kaupunginteatteri yhdistävät voimansa ensi kevään produktiossa

Lappeenrannan lukioteatterin ensi kevään produktio toteutetaan yhteistyössä Lappeenrannan kaupunginteatterin kanssa. Esityksen on tarkoitus valmistua toukokuuksi 2017 Lappeenrannan kaupunginteatterin suurelle näyttämölle ja siitä järjestetään kahdeksan näytöstä.

Yhteistyö on osa kulttuuritoimen toimintasuunnitelmaan kirjattua tavoitetta monipuolistaa teatterin ohjelmistoa sekä aktivoida uusia yleisöryhmiä. Koska lapsille ja nuorille tarkoitetun näytelmän tekemiseen liittyy suurempien teatterien kanssa aina taloudellisia riskejä, mikä olisikaan parempi keino tehdä nuoremmalle väelle suunnattua teatteria kuin päästää heidät itse tekemään sitä? Pelkästään nuorille suunnatusta esityksestä ei kuitenkaan ole kyse, sillä esityksessä kuultavasta uudelleensovitetusta Dingon musiikista myös vanhemmat saanevat paljon irti.

Musikaalin nimi on Nahkatakkinen tyttö ja sen on kirjoittanut Hanna Suutela vuodeksi 2014 Vaskivuoren lukioon yhteistyössä ohjaaja Kari Jagtin ja musiikinopettaja Matti Suomelan kanssa. Jännityselementeillä höystetyssä musikaalissa lähtökohtana on eri tyyppisistä nuorista koostuva joukko, joka lähtee viikonlopuksi mökille.

Viime keväänä menestyksekkäästi Kehruuhuoneella esitetty produktio Pysäkki oli lähes täysin omin voimin rakennettu käsikirjoituksesta lähtien. Myös Nahkatakkisen tytön ohjaa Marika Kesseli, musiikin ohjauksesta vastaa Lea Kaijansinkko ja lavastusvastaava on Anu Huttunen.

Produktioon osallistuu useita kymmeniä lukio-opiskelijoita, joista valtaosa osa on lyseolaisia. Opiskelijat saavat produktioon osallistumisesta ainutlaatuisten kokemusten ja kaiken muun hyödyn lisäksi kursseja, ja valittavana on ollut teatteri-ilmaisuun, musiikkiin ja lavastukseen keskittyvät kurssit.

Lavastamo.jpg
Kaupunginteatterin lavastamo sijaitsee teollisuusalueella kaupungin varikon yhteydessä.

Kaupunginteatterilta mukana on kaksi näyttelijää, joista toinen lienee Sanna Kemppainen ja miesnäyttelijä varmistuu myöhemmin.

Lavastuksessa yhteyshenkilönä on lavastaja Mika Haaranen, joka suunnitteli lavastuksen viime kevään näytelmille Paniikki ja Iso paha susi. Lavasterakennelmien valmistamisessa tullaan käyttämään myös kaupunginteatterin omaa lavastamoa ja lukion opiskelijoita.

Koreografian suunnittelusta vastuussa on Netta Salonsaari, jonka työn tuloksia voi nähdä esimerkiksi kaupunginteatterin Halua mut hiukan -pienoismusikaalissa.

Liput kaikkiin kahdeksaan näytökseen ovat jo myynnissä.

 

Onko teatteri hukkumassa talouskeskustelun alle?

Onko teatteri hukkumassa talouskeskustelun alle?

Lauantaiaamuna kahvihetken rauhan rikkoi sanomalehti Etelä-Saimaan uutinen, jossa pöyristyneeseen sävyyn kerrottiin teatterin vuokran äkkiarvaamatta tulleesta kohoamisesta. Uutisessa julistettiin teatterin vuokran olevan niin iso, ettei se pystyisi maksamaan sitä edes näytösten sadan prosentin täyttöasteella. Tämän jälkeen maksettavana on vielä aimo annos muita kuluja. Uutisen verkkoversioon on sadellut pitkälti toistasataa kommenttia, mikä lienee sivuston ennätyslukemia.

Asia nousi esille nyt, koska kulttuuritoimen ensi vuoden talousarvioesitys esitteli säästötoimenpiteitä tappioiden kattamiseksi. Näihin kuuluvat esimerkiksi ratsuväkimuseosta ja kesäteatterista luopuminen sekä kulttuurilautakunnan avustusten leikkaaminen. Tästä saatavat säästöt olisivat korkeintaan 388 000 euron suuruiset, ja näidenkin leikkausten jälkeen säästötarve tulisi todennäköisesti myöhemmin esiin.

Emme ole yksin

Vuonna 2016 kokonaisuudessaan käyttöön vihityn teatteritalon rakennutti Cityconin ja Ilmarisen omistamaan kauppakeskus Isoon-Kristiinaan Lappeenrannan teatterikiinteistö oy. Lappeenrannan kaupungin omistama yhtiö vuokraa kiinteistöä teatterille, ja vuokratuloilla katetaan talon rakennus- ja ylläpitokustannuksia. Sen liikevaihto viime vuonna oli 90 000 euroa ja tulos 372 000 tappiolla. Yhtiö ei maksa arvonlisäveroa eikä sen ole tarkoituskaan tehdä voittoa, vaan sen tehtävä on vuokratuloilla kattaa kiinteistöstä aiheutuvat kulut.

Samanlaisia vuokraongelmia on lukuisissa muissakin kaupungeissa. Esimerkiksi Imatralle valmistuvan uuden teatterin myötä vuokra viisinkertaistuu vanhaan taloon verrattuna. Siellä tiedossa on koko ajan ollut, etteivät 200-paikkaisen katsomon tuotot riitä kattamaan vuokrakuluja.

Muiden paikkakuntien verstaistuki ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että Lappeenrannan yli 100 000 euron kuukausivuokra on merkittävä määrä rahaa. Teatterinjohtaja Timo Sokura sanoi Karjalaisen haastattelussa, että Lappeenrannan teatterin vuokra olisi haaste Helsingin kaupunginteatterillekin.

Lämpiö 2
Uutuuttaan hohtava yleisölämpiö.

Joku saattaa ihmetellä, eikö vuokrasummaa ole mahdollista madaltaa teatterin vuokranantajan ollessa loppujen lopuksi Lappeenrannan kaupunki. Lappeenrannan teatterikiinteistö maksaa koko ajan pois uuden talon rakentamiseen otettua lainaa, jonka pelkät lyhennyskustannukset ovat yli puoli miljoonaa vuodessa.

Teatterin vuokra tarkistetaan vuosittain tammikuun ensimmäisenä päivänä, mutta vuonna 2016 tätä ei teatterikiinteistön esityksen perusteella ole tehty. Näillä näkymin lainan lyhennysaika on 30 vuotta.

Kustannusten nousu ei ollut yllätys

Kun teatterin rakennuspaikasta keväällä 2011 keskusteltiin, samanaikaisesti esillä oli kilometrin päähän ydinkeskustasta mahdollisesti sijoittuva Keskon kauppakeskus. Citycon tavallaan painosti kaupunkia sijoittamaan teatteri kauppakeskukseensa ja näin esti kilpailevan kauppakeskuksen tulon samalle markkina-alueelle. Cityconin kiinteistökehitysjohtaja Jukka Posti piti “hyvin epätodennäköisenä” yhtiön investoimista teatteriin, jos kaupunki päättäisi ydinkeskustan ulkopuolelle suunnitellun ison kauppakeskuksen puolesta.

Kaupunki oli pattitilanteessa, sillä vanhasta talosta ei olisi saanut kalua hiomallakaan, eikä uudelle rakennukselle ollut varattu tonttia edustavasta paikasta. Uuden talon rakentaminen kauppakeskukseen oli edullinen vaihtoehto, jolla saatiin aikaiseksi kompaktissa tilassa olevat modernit ja toimivat tilat. Varmasti myös ratkaisun maailmanlaajuinen ainutlaatuisuus toi poliitikkoja päätöksen kannalle.

Korkeammat vuokrakustannukset olivat tiedossa jo saman vuoden joulukuussa, kun valtuusto päätti uuden teatteritalon rakentamisesta.

teatteri-tyon-alla
Uusi teatteritalo työn alla maaliskuussa 2015.

Jo marraskuussa 2013 laaditussa talousarviossa mainittiin vuokrakustannusten kasvavan 0,6 miljoonaa vanhaan taloon verrattuna, ja kulttuuritoimi velvoitettiin kasvattamaan tulojaan vuosittain viisi prosenttia vuoden 2013 tasoon nähden. Silloin jossain ilmeisesti luotettiin uuden talon olevan ihmelääke, joka määrättömästi kykenee järjestämään loppuunmyytyjä näytöksiä ja vuokraamaan tilojaan muille osapuolille.

Tarkkoja laskelmia ei tehty eikä tiloille tai näytöksille missään vaiheessa ole ollut erillistä myyjää, ja ulosvuokraukselle asetettiin siihen nähden kohtuuttoman korkeat tulostavoitteet. Tänä syksynä työnsä aloittavalle myyjälle on toivotettava onnea.

Toukokuussa 2014 Lappeenrannan teatterikiinteistö ilmoitti, että rakentamisen kustannukset nousevat alun perin budjetoidusta 21 miljoonasta 22,7 miljoonaan euroon. Kasvu johtui pääasiassa Lappeenrannan keskusta-alueen kiivaan rakentamisen aiheuttamasta hintatason kohoamisesta.

Ratkaisuksi ehdotettiin laina-ajan maltillista pidentämistä rakennuksen vuokrakustannusten nousun välttämiseksi. Rakennuttajayhtiö joutui ottamaan 1,3 miljoonan euron lisälainan, ja tämä näkyy nyt korkeampana vuokrana.

Teatterikeskusteluharha

On tärkeää, että veronmaksajien rahoilla tehtävistä asioista kerrotaan julkisesti, ja siksi tahallista, tietyn toimialan mustamaalausta mainostulojen toivossa tulisi välttää.

Teatterikeskustelun voisi nähdä arvaamattomana keitoksena, joka porisee isossa kattilassa. Pisaroita lentelee ulos melko taajaan, mutta välillä pitkään kannen alla muhinut keitos kuohahtaa totaalisesti yli. Etelä-Saimaalla on pitkä tikku, jolla se tasaisin väliajoin käy keikauttamassa kattilaa ja tanssahtelee sitten riemullisesti karkuun. Keskustelussa on syytä pitää erillään teatteri taidemuotona ja sen tuotantotilojen aiheuttamat kustannukset.

Tällä kertaa lehden verkkosivuille on avattu kapinamielialaa lietsova kysely, jonka voisi jättää ilman suurempaa painoarvoa, sillä jo sen vastausvaihtoedot ontuvat. Lukijoiden teatterissakäymisaktiivisuutta utelevassa kyselyssä on esimerkiksi yli viisi vuotta sitten teatterissa vierailleille ja täysin teatteristeriileille sama vastausvaihtoehto. Kaiken epäloogisuuden takaa paljastuva huolestuttavin seikka on kuitenkin se, että tämä lähes 50 prosentin sakki kulkee vapaana antamassa lausuntojaan kaupungin kulttuuripolitiikasta.

wp_20140531_008
Iso-Kristiina nousemassa teatterikorkeuteen.

Kulttuuritoimi on aidosti ja syystäkin huolissaan teatterivastaisen ilmapiirin lisääntymisestä julkisuudessa. Etelä-Saimaan Estarit-palstalla julkaistaan parikymmentä viestiä kerrallaan, ja yleensä vain ääripäillä on tarve tulla ajatuksensa kanssa esiin.

Tällaisten palstojen ongelma on se, että yhdestä kirjoituksesta muodostuu ihmisten mielissä yleinen enemmistön mielipide. Monille viestien lukeminen on yksi hupinumero sarjakuvien joukossa, mutta toisissa niiden runsas negatiivissävytteisyys herättää voimakkaita tunteita.

Yhden kirjoituksen voi ohittaa hymähdyksellä, mutta jos kaksi tai kolme viestiä on samasta aiheesta yhtä mieltä, ne voivat salakavalasti alkaa tuntua kaupunkilaisten yhtenäiseltä mielipiteeltä. Tosiasiassa kyse on edelleen kolmen ihmisen mielipiteestä, jotka edustavat alle promillea kaupunkilaisista.

Olisiko voitu karsia aiemmin?

Jos kunnan laitosteatteri tuottaa suoraa taloudellista voittoa, se on tietysti erittäin positiivinen asia, mutta perustavoite sen ei pitäisi olla. Teatterin tehtävä on lisätä kaupungin asumismukavuutta, antaa ihmisille mahdollisuus viihtyä sekä tarjota ajattelun aihetta ammattitaitoisesti ja kunnianhimoisesti tehdyistä näytelmistä.

On totta, että järkevämpää olisi varmasti ollut karsia seinistä jo ennen rakentamisen aloittamista, jotta rahaa olisi jäänyt enemmän myös toiminnan kehittämiseen. Tähän herättiin kuitenkin vasta, kun Ison-Kristiinan laajennus oli jo käynnissä, ja karsimismahdollisuuksia oli enää lähinnä pintamateriaaleissa.

Pienen näyttämön rakentamista oltiin jäädyttämässä, mutta ajatus hylättiin, koska se olisi haitannut teatterin toimintaa täysipainotteisena taidelaitoksena ja merkittävästi pienentänyt lipputuloja.

Kuva: Lappeenrannan kaupunki
Päätösten kehto, Lappeenrannan kaupungintalo.

Kun 270 000 euron lisämääräraha vuoden 2015 marraskuussa pitkin hampain myönnettiin kulttuuritoimen pelastamiseksi, kaupunginjohtaja Kimmo Jarva korosti Lappeenrannan uutisten haastattelussa, ettei se olisi ratkaisu pitkällä tähtäimellä.

– Vuonna 2016 pitää ratkaista, mistä raha löytyy jatkossa, hän sanoi tuolloin.

Kokoomusta edustava Lappeenrannan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Järvenpää pitää Ylen haastattelussa ainoana vaihtoehtona puolen miljoonan lisärahoituksen myöntämistä teatterille vuosittain. Hän sanoo, ettei kulttuuritoimen voi edellyttää karsivan kulujaan muun kulttuurin kustannuksella.

Voidaan olettaa, että lopulta päädytään jonkinlaiseen kompromissiin, jossa lisämääräraha myönnetään yhdistettynä kulttuuritoimen maltillisempaan supistamiseen. Tänä vuonna kulttuuritoimi vie kaupungin budjetista 2,5 prosenttia.

 

 

Tragikomedia perustuu tositapahtumiin.

Aiemmin aiheesta:

Onko Lappeenrannalla tulevaisuus teatterikaupunkina?

Lappeenrannan kaupunginteatterin ovilipunmyynnin aukioloajat laajenevat

Lämpiö
Lappeenrannan kaupunginteatterin yleisölämpiö ja lipunmyynti

Lappeenrannan kaupunginteatterin aulassa sijaitseva teatterin ovilipunmyynti on jatkossa auki entistä enemmän. Huomisesta alkaen lipunmyynti aulassa on auki aina tiistaista perjantaihin kello 12–14 ja esityspäivinä esityksen alkuun asti. Tähän asti se on ollut avoinna vain tuntia ennen esitystä ja lippuja on saanut vieressä sijaitsevasta asiakaspalvelukeskus Winkistä kaupungintalon yhteydestä. Continue reading “Lappeenrannan kaupunginteatterin ovilipunmyynnin aukioloajat laajenevat”

Iso paha susi ensi-iltaan ensi perjantaina

Koko perheen näytelmä Iso paha susi saa ensi-iltansa Lappeenrannan kaupunginteatterin suurella näyttämöllä perjantaina 8.4. Näytelmän on käsikirjoittanut Katja Krohn ja sitä on esitetty useissa teattereissa eri puolilla Suomea. Ohjaaja Petri Jäärni onkin sanonut, että Iso paha susi on parhaita lastennäytelmiä, mitä Suomessa on kirjoitettu.

Iso paha susi sekoittaa monia vanhoja ja viisaita satuja iloiseksi sekametelisopaksi, johon on otettu aineksia myös sosiaalisesta mediasta ja pelimaailmasta. Sen lisäksi mukana on ajatuksia muutoksesta ja pelkojen voittamisesta.

Iso paha susi harjoitus
Ison pahan suden lavastaja Mika Haaranen (vas.) ja ohjaaja Petri Jäärni keskustelevat Sami Langin tepastellessa ketunhäntä takapuolessa.

Näytelmässä hyödynnetään runsaasti uuden talon mahdollistamaa tekniikkaa, kuten lavasteiden liikuttelua katon nostintankojen avulla. Näin Pikseleistä koostuvan metsän muotoaa saadaan muunneltua usein. Lavastuksesta vastaa Mika Haaranen.

Nimiroolissa nähdään Samuli Punkka ja suden poikana Ruuperina Nestori Hellgren. Muissa rooleissa ovat Outi Ikonen, Sami Lanki, Satu Lemola ja Jarno Kolehmainen.

Iso paha susi -näytelmää esitetään reilut 25 kertaa lähes toukokuun loppuun keskellä päivää ja alkuilloissa. Esityksiin myydään myös edullisempia perhelippuja.

Teatteriklubi kiinnosti lappeenrantalaisia

Teatteriklubi kiinnosti lappeenrantalaisia

Jos Estareita on uskominen, Lappeenrannan kaupunginteatteri on marginaaliselle eliitille rakennettu pytinki, jossa esitetään kummalisia näytelmiä aivan liian kalliiseen hintaan.

Tästä ajattelusta ei näkynyt merkkiäkään tiistaina 26. tammikuuta, kun Lappeenrannan teatteriklubi kokoontui ensimmäisen kerran. Hieman ennen kello 18:aa teatterin yleisölämpiöön oli kokoontunut vähintään 150 teatterista kiinnostunutta. Klubin vetäjä Timo Sokuralle määrä tuli täytenä yllätyksenä. Continue reading “Teatteriklubi kiinnosti lappeenrantalaisia”

Teatteriklubi aloittaa Lappeenrannan kaupunginteatterilla

Teatteriklubi aloittaa Lappeenrannan kaupunginteatterilla

Lappeenrannan kaupunginteatteri on hakenut erilaisia keinoja yleisön kiinnostuksen palauttamiseksi teatteria kohtaan. Eräs näistä keinoista on Teatteriklubi, jonka tarkoituksena on paitsi palvella teatterin nykyisiä ystäviä, myös tuoda niitä lisää.

Kaupunginteatterin tiedotteen mukaan Teatteriklubi on tilaisuus, jossa keskustellaan teatterista ja esitellään monipuolisesti sen toimintaa esimerkiksi harjoituksia seuraamalla. Teatterin yleisölämpiössä järjestettävän tilaisuuden vetäjänä toimii teatterinjohtaja Timo Sokura. Hän kertoo, että klubin on tarkoitus kokoontua kevätkaudella joka kuukausi, eikä tapaamisiin tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Ensimmäinen teatteriklubi kokoontuu 26.1. kello 18 ja myöhempien tapaamisten ajat ilmoitetaan myöhemmin. Oletko sinä tulossa?